Valoa nopeammat hiukkaset

Aiheesta voit lukea esim. Helsingin Sanomien tai Ylen sivuilta.

Opiskelijateksti:

Vielä muutama kuukausi sitten ajateltiin, että valoa nopeampia hiukkasia ei pitäisi olla olemassa. Tämä käsitys voi kuitenkin muuttua tutkijoiden syyskuussa 2011 tekemien havaintojen perusteella. Cernin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa tehdyissä kokeissa on fyysikoiden mukaan havaittu neutriinoja jotka ovat kulkeneet valoa nopeammin. Neutriinot ovat maailmankaikkeuden varjomaisia alkeishiukkasia, joilla on tuskin havaittava massa.

Muut fyysikot suhtautuvat tähän vielä skeptisesti, sillä havainnot pitää ensin varmistaa. Filosofiassa tämä liittyy läheisesti neljään totuusteoriaan; vastaavuus-, yhteensopivuus-, yksimielisyys-, ja toimivuusteoriaan.  

Vastaavuusteorian mukaan väite on tosi jos se vastaa tosiasioita. Tätä on valoa nopeampien hiukkasten kohdalla mahdotonta soveltaa, sillä emme pysty edes näkemään niitä.

Yhteensopivuusteorian mukaan väite on tosi jos se on yhteensopiva muiden tosina pidettyjen asioiden kanssa. Tällä hetkellä valoa nopeammat hiukkaset uhmaavat kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian paikkansapitävyyttä.  Tämänhetkinen käsityksemme maailman ilmiöistä ja elektroniikkateknologia rakentuu näiden kahden totena pidettyjen teorioiden varaan, joiden on todettu kuvaavan toimivasti luonnonilmiöitä ja niiden toimintaa. Mikäli valoa nopeampia hiukkasia olisi, nämä teoriat kumoutuisivat ja käsityksemme maailmasta kokisi rajun muutoksen. Tällaisia maailmankuvan muutoksia on maailmahistoriassa tapahtunut, muutenhan uskoisimme edelleen esim. maapallon olevan litteä.

Yksimielisyysteorian mukaan väite on tosi jos siitä ollaan yhtä mieltä. Tällä hetkellä tutkijat eivät ole yksimielisiä, vaikka suurin osa tutkijoista suhtautuukin havaintoon epäuskoisesti. Toisaalta valoa nopeampien hiukkasten olemassaoloon uskova vähemmistökin voi olla oikeassa.

Toimivuusteorian mukaan väite on tosi jos se toimii käytännössä. Mikäli valoa nopeampia hiukkasia on, se voisi rikkoa mm. kausaalisuhteen; nykykäsityksen mukaan syyn täytyy aina olla ennen seurausta, riippumatta siitä, millä nopeudella liikutaan. Näitä asioita ei ole vielä tutkittu käytännössä, mutta havainto Cernin hiukkaskiihdyttimessä valoa nopeammin liikkuvista hiukkasista on tehty. Toisen tutkijaryhmän täytyy kuitenkin todeta sama asia erilaisilla tutkimusmenetelmillä, ennen kuin näin voidaan sanoa mitään varmaa väitteen toimivuudesta tai virheellisyydestä.

 

Väitettä valoa nopeammista hiukkasista yritetään nyt sekä falsifioida että verifioida. Tutkijoilla on monia syitä epäillä teoriaa, sillä esim. supernovaräjähdyksistä havaittavat neutriinot ja valopärskähdys on havaittu suurin piirtein samaan aikaan. Mikäli nämä neutriinot olisivat olleet valoa nopeampia, olisi ne pitänyt havaita vuosia aikaisemmin. Mikäli teoria kaikesta huolimatta verifioidaan eli vahvistetaan, se hyväksytään ja sen paikkansapitävyyttä koetellaan uusilla keinoilla.

 

M.M.

Skeptismi

Opiskelijateksti:

Skeptismi jota kutsutaan myös skeptisismiksi on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa. Jokainen ihminen on varmasti joskus skeptinen esim. tieteitä kohtaan. Skeptikot kyseenalaistavat ja epäilevät selittyjä teorioita ja pyrkivät perustelemaan väitteet epätosiksi.  He eivät kuitenkaan kyseenalaista väitteitä ”huvinvuoksi”,  vaan ensin tutustuvat todistusaineistoon ja sen pohjalta arvioivat onko todistusaineisto riittävän pitkä perusteltavaan asiaan nähden. Esim. maailman syntyä ei voida välttämättä todistaa vain muutamalla lauseella. Skeptikot perustelevat näkemyksiään usein sillä että varmaa tietoa ei ole, koska ihmisen aistit ovat rajalliset.

Antiikin kreikan ajalla kreikkalainen filosofi Pyrrhon n. 300 eKr perusti skeptismin. Antiikin ajan filosofien mukaan monet arkipäiväset käsitykset ovat kyseenalaisia. Vallalla oli myös ajatus että ihminen voi saavuttaa mielenrauhan vain tunnustamalla oman tietämättömyytensä.  Argrippan trilemma on esimerkki  Antiikin ajan skeptikkojen asenteesta. Siinä perusidea on että mikä tahansa tietoväite voidaan kyseenalaistaa. Trilemman mukaan  tähän retoriseen hyökkäykseen voidaan vastata kolmella tavalla.

1.  Kieltäydytään vastaamasta eli tehdään perustelematon oletus.
2. Toistetaan jokin perustelu joka on esitetty jo aiemmin eli tarjotaan kehäpäätelmää. 
3. Yritetään tehdä uusi perustelu ja lopulta päädytään loputtomaan perustelujen ketjuun.

Tästä seuraa Argrippan mukaan ajatus että mitään käsityksiämme ei voida perustella hyväksyttävällä tavalla eli todellista tietoa ei ole.

Skeptismissä on myös ongelma: Skeptikot ajattelevat usein että mistään ei voida tietää mitään, mutta mistä he tietävät sen ettei mistään ei voida tietää mitään? 

Nykyajan skeptikot edustavat usein tieteellistä skeptismiä. Siinä tärkeä osa on tunnistaa erilaiset argumentointivirheet ja virhepäätelmät. Nykyäänkin ihmiset vetoavat usein auktoriteettiin eli lääkärin on pakko olla oikeassa koska hän on lääkäri. Tämä on virhepäätelmä, sillä vaikka ihminen on lääkäri se ei todista että hän on oikeassa. Toinen esimerkki on että hukkumiskuolemat johtuvat jäätelön syönnistä, koska niiden lukumäärä korreloi jäätelön myynnin kanssa. Kuitenkin hukkumiskuolemat selittää kesä, koska silloin uidaan paljon.

J.V

Above the clouds

Opiskelijateksti:

Kaikilla ihmisolennoilla on omanlainen käsitys Jumalasta. Se, minkälainen se käsitys sitten on, onkin aivan eri asia. Kautta aikojen Jumala sekä Jumalan olemassaolo on ollut kiistanalaista, sekä puolesta että vastaan.

Ihmismieli turvautuu monesti ajatukseen että maailmassa täytyisi olla jokin isompi voima joka hallitsee maailmankaikkeutta, tämä voima saa usein nimityksen Jumala. Jumala –nimitys ei ole pelkästään termi jota käytämme jostain suuremmasta, vaan monelle Jumala kuvaa taivaallista Isää. Sinällään Jumalan rinnastaminen omaan maalliseen isään on luonnollista – Oma maallinen isä on monelle useasti se ensimmäinen ihailun kohde kaikessa voimakkuudessaan ja mahtavuudessaan.

Kun Jumalan olemassaoloa lähdetään pohtimaan voidaan heittää ajatuksia ilmaan asian puolesta tai vastaan. Luonnollisesti ajateltuna ensimmäinen perustelu Jumalan olemassaolosta rinnastetaan raamattuun:

”Jumala on olemassa koska raamattu sanoo niin.”

Jatkumoa tälle lauseelle voidaan esittää esimerkiksi tässä muodossa:

”Ja raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa, eikä Jumala koskaan valehtele."

Voidaanko täten olla varmoja että Jumala on siis olemassa, onko tämä riittävä todiste? Useimmiten tämänkaltaiset ’kehäpäätelmiksi’ kutsutut päätelmät eivät saa totuudenmukaista arvoa. Väitteen johtopäätöksen eli Jumalan olemassaolon hyväksyminen vaatii ensin lähtöoletuksena Jumalan olemassaolon hyväksymistä, täten päätelmälle on vaikea antaa arvoa.

Raamatun lisäksi on olemassa muita teorioita sekä todistuksia jolla on pyritty tuomaan esille Jumalan olemassaolon totuudenmukaisuutta.
 

Teleologinen perustelu: Maailmassamme vallitsee niin hämmästyttävä järjestelmällisyys epäkohdista huolimatta. Maapallolla on ihmisolennolle ihanteelliset elinolosuhteet, maapallo sijaitsee ihanteellisen matkan päässä auringossa, ja niin edelleen. Täten tämän kaiken takana täytyisi olla jokin suurempi voima, joka olisi suunnitellut kaiken.

Onko tämä perustelu absoluuttinen? Vai voisiko olla mahdollista että tämä kaikki onkin sattuman kauppaa? Vai voidaanko sattumaa rinnastaa näin laajalle esiintyvässä ilmiössä?
Tai voidaanko kenties esittää, että ihmisestä on lopulta muodostunut niin olosuhteisiin sopeutuvainen olento joka pystyisi elämään maapallolla, vaikka täällä vallitsisikin erilaisia meille tällä hetkellä myrkyllisiä kaasuja, tai olisimme esimerkiksi lähempänä aurinkoa.
Olemmeko ihmisolentoina liian itsekeskeisiä miettiessämme sitä, ettemme voisi teleologisen perustelun mukaan tulla toimeen erilaisissa olosuhteissa; täten tämän kaikki on suunniteltua.
Voiko olla, että ihmisolennon voisikin olla korvattavissa ja ikään kuin evoluutiomaisesti korvautuisimme puutteellisuutemme oikeanlaisiksi ja pystyisimmekin elämään erilaisissa elinolosuhteissa.

Perusteluita sekä todistuksia ko. asian puolesta ja vastaan löytyy varmasti lähes yhtä montaa kuin on perustelijoitakin. Usko tosiaan on jokaisen oma asia. Jotkut voivat pitää turvallisena sitä, että kaiken maalliseen verrattuna usko on sellainen asia, jota heiltä ei voida riistää. Jotkut voivat taas saada nautintoa sekä mielihyvää siitä, että voivat kaikkitietävän Jumalan edessä olla täysin omia itseänsä. Syitä on varmasti monia.
 

Monet ehkä näkevät, etteivät tarvitse ihmismielelle loogisesti tuntuvia perusteluita, koska uskominen Jumalaan on uskon asia. Mutta, kun puhutaan Jumalallisesti olennosta joka olisi täten uskovaisen uskomisen mukaan luonut tämän maailman sekä koko maailmankaikkeuden, eläisi meissä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kautta. Kun kyse on näin laajalti menevistä asioista, jotka eivät pelkästään pysy yksilön uskomisen sisällä, vaan koskettavat täten myös niin monia muita, ellei lähes kaikkia asioita mitä tänäkin päivänä tapahtuu, onko usko silloin enää uskon asia?

E.L.

Emergentti materialismi

Opiskelijateksti:

Emergentin materialismin ilmaantumista selitään yleensä evoluution kehityksellä.
Ihmisten aivojen kehittyessä tietoisuudesta on tullut niin monimutkainen, että tietoisuus on ilmaantunut. Ajatellaan siis että:

-Mieli nousee aineellisesta maailmasta.
-Aineellisessa todellisuudessa on erilaisia tasoja.
-Mieli on enemmän kuin ainetta eli tietoisuus ei ole sama asia kuin aivot.

Tästä seuraa ongelma, jos materialismin mukaan kaikki on aineellista miten ihmisten erilaiset kyvyt voidaan selittää?

Evoluutio kehityksen seurauksena ajatellaan tietoisuuden auttaneen ihmistä selviytymään erilaisista tilanteista mm. vaaratilanteet, pakeneminen.
Ajatellaan että, ilman tietoisuutta ihminen ei kykenisi suojaamaan lajiaan ulkoa kohdistuvilta hyökkäyksiltä.
Tässä vaiheessa voitaisiin kysyä onko tietoisuus sidottu vaistoihin?

Emergenssillä, käsitteenä viitataan jonkin asian uudelleen ilmenemiseen.
Ajatellaan että jotakin uutta ilmenee, mitä ei voida palauttaa (eli redusoida) täysin edeltävään selitysteoriaan.
Usein pohditaan onko emergenssi rajattavissa ontologiseen (olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa) ja episteemiseen (tietoon liittyvää päättelyä) käsitteeseen.

Filosofian ja fysiikan tutkijat ovat usein erimieltä siitä mitä emergenssillä tarkoitetaan.
Filosofien äärimuodon mukaan emergenssi luo aivan uudenlaisen olemisentason, tällöin heidän mukaan ilmaantuu täysin uusi substanssi. Tämän avulla voidaan puhua substanssidualismista.
Fysiikan puolella taas emergenssiin käsitteenä ei porauduta niin syvälle. Kun siirrytään tarkastelutasolta toiselle ei kaikkea uudella tasolla ilmenevää kyetä selittämään.

E.K.

Emergentti materialismi

Emergentismillä tarkoitetaan filosofiassa ontologista kantaa, jossa johonkin fysikaaliseen systeemiin ilmestyy uusia ominaisuuksia. Emergentti materialismin on mielenfilosofinen kanta minkä mukaan mieli ja tietoisuus ovat emergenttejä ilmiötä. Emergentissä materialismissa mielta ja tietoisuutta ei yritetä palauttaa fysiologisiksi tai fyysisiksi ominaisuuksiksi. Samoin Mielen tutkimus nähdään itsenäisenä fysikaalisiin tieteisiin nähden.
Emergentti materialismi voidaan jakaa kahtia: näkemykseen joka kieltää mentaalisen kausaation, joka tarkoittaa syy-seuraussuhdetta eli kahden tapahtuman suhde jossa toinen aiheuttaa toisen. Ja näkemykseen joka sallii kausaaliset vaikutukset, tätä kutsutaan myös biologiseksi naturalismiksi jota on kannattunut John Searle, jonka mukaan kausaalinen vaikuttaminen ei kuulu tietoisuuden ominaisuuksiin. Tunnettu suomalainen emergentti materialismin kannattaja Ilkka Niiniluoto joka on toiminut Helsingin Yliopiston rehtorina ja nykyään on yliopiston kansleri.

S.K.

Empirismin ja rationalismin peruslähtökohdat

Empirismin muodot

View more presentations from Jarkko Sairanen.

Opiskelijateksti J.J.

Tiedon Luotettavuus

On tietoa ja on informaatiota. Usein tapahtuu väärin käsityksiä siinä että informaatio on synonyymi tiedolle, mutta se ei ole sitä. Informaatio voidaan ajatella tiedon raaka-aineeksi, josta sitten tieto loppujen lopuksi muotoutuu. Mutta onko semmoista asiaa kuin täysin luotettava tieto? Sitä vastaan sotii jo klassinen tiedon määritelmä:

”Tieto on perusteltu tosi uskomus.”
- Platon.

Jos tieto olisi täydellisen totta, sitä ei ensinnäkään tarvitsisi perustella eikä toisekseen olisi tarvetta uskoa sillä se olisi jotain niin absoluuttista. Toisin sanoen se olisi vain totta, eikä olisi tilaa vasta väitteille.

Kun punnitsee tiedon luotettavuutta täytyy ottaa selvää perustuuko se; Empiirisiin, eli havaittuihin, yksityiskohtiin vai Rationalistisiin, eli järkeen perustuviin käsitteellisiin, yksityiskohtiin. Joissain tapauksissa se perustuu kumpaankin, kuten tieteiksi luokitelluilla aihe alueilla on tapana. Silti, rationalistisilla ja empiirisillä perusteluilla on omat kritiikille alttiit puolensa.

Ensinnäkin tiedot, joita saamme havainnoimalla eli eri aistien avustuksella voivat olla erittäin manipuloituja tai jopa joissain tapauksissa ristiriitaisia. Manipuloijana ei toimi kukaan muu kuin aivot joka yrittävät kääntää aistien lähettämät viestit semmoiseen muotoon joka olisi järjen mukainen, vaikka se ei olisikaan totuus. Erilaiset luonnossa tapahtuvat ilmiöt, optiset harhat ja muut sellaiset ovat klassisia esimerkkejä aivojen tavasta muutella tietoa paremmin sulateltavaksi. Ajattele, vaikka kun joku lämmin kesä istut autossa ja olette matkalla jonnekin niin asfaltti näyttää ”laineilevan” kaukaisuudessa auringon lämmityksen takia, niin onko se totta vai valetta. Toinen empirismiin liittyvä kritiikin aihe on induktiivinen päättely tapa, Induktiivisella päättely tavalla tarkoitetaan havaintojoukosta tehtyä johtopäätöstä. Mikä voi muodostua ongelmaksi kun esim. tehdään havaintoja vaikka joutsenien väristä ja todetaan että kaikki joutsenet ovat valkoisia, mutta ei voida tietää täydellisesti että vaikka joku joutsen olisi musta. Eli johtopäätös on totta vain tietyllä todennäköisyydellä.

Mutta toisaalta rationalistiset tiedot joita saamme pohtimalla ja opetuksen avulla eivät ole nekään täysin aukottomia. Ensinnäkin järjen avulla pohtiminen on täysin subjektiivista, eli ihmisen omaa, joka johtaa siihen että totena pidetyt asiat vaihtelevat ihmiseltä ihmiselle. Toisin sanoen se että joku perustelee rationaalisesti että Jumala on olemassa ja on totta sille ihmiselle, voi olla täyttä potaskaa toiselle joka rationaalisesti ajattelee että Jumalaa ei ole olemassa. Toisekseen jos ihminen tekee virheen deduktiivisessä päättelyssä niin asiat voivat mennä pahemman kerran mönkään. Deduktiivisella päättelyllä tarkoitetaan sitä että on joitain totena pidettyjä lähtökohtia, joista sitten tehdään jokin johto päätös. Mutta jos ihminen järkeilee lähtökohdat väärin niin ollaan ongelmissa.

Esim:
1.lähtökohta:Kalat ovat nisäkkäitä.
2.lähtökohta:Lemmmikkini on kala.
Johtopäätös: Lemmikkini on nisäkäs.

J.J.

Mitä tieto on?

Tämän tunnin jälkeen teillä tulisi olla käsitys seuraavista asioista:

1. Platonin tiedon määritelmä ja sen perustelut.
2. Miten tietoa voidaan jaotella?
3. Mitkä olennot voivat olla tiedon subjekteja?
4. Millaista on teoreettinen ja käytännöllinen tieto?
5. Millaista on tietomme menneestä ja tulevaisuudesta?

"Tieto on perusteltu tosi uskomus." (Platon)

Tunnilla käytetyt diasarjat:

Mitä tieto on

View more presentations from Jarkko Sairanen

Tiedon houkutuksia

View more presentations from Jarkko Sairanen