Emergentti materialismi

Opiskelijateksti:

Emergentin materialismin ilmaantumista selitään yleensä evoluution kehityksellä.
Ihmisten aivojen kehittyessä tietoisuudesta on tullut niin monimutkainen, että tietoisuus on ilmaantunut. Ajatellaan siis että:

-Mieli nousee aineellisesta maailmasta.
-Aineellisessa todellisuudessa on erilaisia tasoja.
-Mieli on enemmän kuin ainetta eli tietoisuus ei ole sama asia kuin aivot.

Tästä seuraa ongelma, jos materialismin mukaan kaikki on aineellista miten ihmisten erilaiset kyvyt voidaan selittää?

Evoluutio kehityksen seurauksena ajatellaan tietoisuuden auttaneen ihmistä selviytymään erilaisista tilanteista mm. vaaratilanteet, pakeneminen.
Ajatellaan että, ilman tietoisuutta ihminen ei kykenisi suojaamaan lajiaan ulkoa kohdistuvilta hyökkäyksiltä.
Tässä vaiheessa voitaisiin kysyä onko tietoisuus sidottu vaistoihin?

Emergenssillä, käsitteenä viitataan jonkin asian uudelleen ilmenemiseen.
Ajatellaan että jotakin uutta ilmenee, mitä ei voida palauttaa (eli redusoida) täysin edeltävään selitysteoriaan.
Usein pohditaan onko emergenssi rajattavissa ontologiseen (olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa) ja episteemiseen (tietoon liittyvää päättelyä) käsitteeseen.

Filosofian ja fysiikan tutkijat ovat usein erimieltä siitä mitä emergenssillä tarkoitetaan.
Filosofien äärimuodon mukaan emergenssi luo aivan uudenlaisen olemisentason, tällöin heidän mukaan ilmaantuu täysin uusi substanssi. Tämän avulla voidaan puhua substanssidualismista.
Fysiikan puolella taas emergenssiin käsitteenä ei porauduta niin syvälle. Kun siirrytään tarkastelutasolta toiselle ei kaikkea uudella tasolla ilmenevää kyetä selittämään.

E.K.

Emergentti materialismi

Emergentismillä tarkoitetaan filosofiassa ontologista kantaa, jossa johonkin fysikaaliseen systeemiin ilmestyy uusia ominaisuuksia. Emergentti materialismin on mielenfilosofinen kanta minkä mukaan mieli ja tietoisuus ovat emergenttejä ilmiötä. Emergentissä materialismissa mielta ja tietoisuutta ei yritetä palauttaa fysiologisiksi tai fyysisiksi ominaisuuksiksi. Samoin Mielen tutkimus nähdään itsenäisenä fysikaalisiin tieteisiin nähden.
Emergentti materialismi voidaan jakaa kahtia: näkemykseen joka kieltää mentaalisen kausaation, joka tarkoittaa syy-seuraussuhdetta eli kahden tapahtuman suhde jossa toinen aiheuttaa toisen. Ja näkemykseen joka sallii kausaaliset vaikutukset, tätä kutsutaan myös biologiseksi naturalismiksi jota on kannattunut John Searle, jonka mukaan kausaalinen vaikuttaminen ei kuulu tietoisuuden ominaisuuksiin. Tunnettu suomalainen emergentti materialismin kannattaja Ilkka Niiniluoto joka on toiminut Helsingin Yliopiston rehtorina ja nykyään on yliopiston kansleri.

S.K.

Empirismin ja rationalismin peruslähtökohdat

Empirismin muodot

View more presentations from Jarkko Sairanen.

Opiskelijateksti J.J.

Tiedon Luotettavuus

On tietoa ja on informaatiota. Usein tapahtuu väärin käsityksiä siinä että informaatio on synonyymi tiedolle, mutta se ei ole sitä. Informaatio voidaan ajatella tiedon raaka-aineeksi, josta sitten tieto loppujen lopuksi muotoutuu. Mutta onko semmoista asiaa kuin täysin luotettava tieto? Sitä vastaan sotii jo klassinen tiedon määritelmä:

”Tieto on perusteltu tosi uskomus.”
- Platon.

Jos tieto olisi täydellisen totta, sitä ei ensinnäkään tarvitsisi perustella eikä toisekseen olisi tarvetta uskoa sillä se olisi jotain niin absoluuttista. Toisin sanoen se olisi vain totta, eikä olisi tilaa vasta väitteille.

Kun punnitsee tiedon luotettavuutta täytyy ottaa selvää perustuuko se; Empiirisiin, eli havaittuihin, yksityiskohtiin vai Rationalistisiin, eli järkeen perustuviin käsitteellisiin, yksityiskohtiin. Joissain tapauksissa se perustuu kumpaankin, kuten tieteiksi luokitelluilla aihe alueilla on tapana. Silti, rationalistisilla ja empiirisillä perusteluilla on omat kritiikille alttiit puolensa.

Ensinnäkin tiedot, joita saamme havainnoimalla eli eri aistien avustuksella voivat olla erittäin manipuloituja tai jopa joissain tapauksissa ristiriitaisia. Manipuloijana ei toimi kukaan muu kuin aivot joka yrittävät kääntää aistien lähettämät viestit semmoiseen muotoon joka olisi järjen mukainen, vaikka se ei olisikaan totuus. Erilaiset luonnossa tapahtuvat ilmiöt, optiset harhat ja muut sellaiset ovat klassisia esimerkkejä aivojen tavasta muutella tietoa paremmin sulateltavaksi. Ajattele, vaikka kun joku lämmin kesä istut autossa ja olette matkalla jonnekin niin asfaltti näyttää ”laineilevan” kaukaisuudessa auringon lämmityksen takia, niin onko se totta vai valetta. Toinen empirismiin liittyvä kritiikin aihe on induktiivinen päättely tapa, Induktiivisella päättely tavalla tarkoitetaan havaintojoukosta tehtyä johtopäätöstä. Mikä voi muodostua ongelmaksi kun esim. tehdään havaintoja vaikka joutsenien väristä ja todetaan että kaikki joutsenet ovat valkoisia, mutta ei voida tietää täydellisesti että vaikka joku joutsen olisi musta. Eli johtopäätös on totta vain tietyllä todennäköisyydellä.

Mutta toisaalta rationalistiset tiedot joita saamme pohtimalla ja opetuksen avulla eivät ole nekään täysin aukottomia. Ensinnäkin järjen avulla pohtiminen on täysin subjektiivista, eli ihmisen omaa, joka johtaa siihen että totena pidetyt asiat vaihtelevat ihmiseltä ihmiselle. Toisin sanoen se että joku perustelee rationaalisesti että Jumala on olemassa ja on totta sille ihmiselle, voi olla täyttä potaskaa toiselle joka rationaalisesti ajattelee että Jumalaa ei ole olemassa. Toisekseen jos ihminen tekee virheen deduktiivisessä päättelyssä niin asiat voivat mennä pahemman kerran mönkään. Deduktiivisella päättelyllä tarkoitetaan sitä että on joitain totena pidettyjä lähtökohtia, joista sitten tehdään jokin johto päätös. Mutta jos ihminen järkeilee lähtökohdat väärin niin ollaan ongelmissa.

Esim:
1.lähtökohta:Kalat ovat nisäkkäitä.
2.lähtökohta:Lemmmikkini on kala.
Johtopäätös: Lemmikkini on nisäkäs.

J.J.