Skeptismi

Opiskelijateksti:

Skeptismi jota kutsutaan myös skeptisismiksi on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa. Jokainen ihminen on varmasti joskus skeptinen esim. tieteitä kohtaan. Skeptikot kyseenalaistavat ja epäilevät selittyjä teorioita ja pyrkivät perustelemaan väitteet epätosiksi.  He eivät kuitenkaan kyseenalaista väitteitä ”huvinvuoksi”,  vaan ensin tutustuvat todistusaineistoon ja sen pohjalta arvioivat onko todistusaineisto riittävän pitkä perusteltavaan asiaan nähden. Esim. maailman syntyä ei voida välttämättä todistaa vain muutamalla lauseella. Skeptikot perustelevat näkemyksiään usein sillä että varmaa tietoa ei ole, koska ihmisen aistit ovat rajalliset.

Antiikin kreikan ajalla kreikkalainen filosofi Pyrrhon n. 300 eKr perusti skeptismin. Antiikin ajan filosofien mukaan monet arkipäiväset käsitykset ovat kyseenalaisia. Vallalla oli myös ajatus että ihminen voi saavuttaa mielenrauhan vain tunnustamalla oman tietämättömyytensä.  Argrippan trilemma on esimerkki  Antiikin ajan skeptikkojen asenteesta. Siinä perusidea on että mikä tahansa tietoväite voidaan kyseenalaistaa. Trilemman mukaan  tähän retoriseen hyökkäykseen voidaan vastata kolmella tavalla.

1.  Kieltäydytään vastaamasta eli tehdään perustelematon oletus.
2. Toistetaan jokin perustelu joka on esitetty jo aiemmin eli tarjotaan kehäpäätelmää. 
3. Yritetään tehdä uusi perustelu ja lopulta päädytään loputtomaan perustelujen ketjuun.

Tästä seuraa Argrippan mukaan ajatus että mitään käsityksiämme ei voida perustella hyväksyttävällä tavalla eli todellista tietoa ei ole.

Skeptismissä on myös ongelma: Skeptikot ajattelevat usein että mistään ei voida tietää mitään, mutta mistä he tietävät sen ettei mistään ei voida tietää mitään? 

Nykyajan skeptikot edustavat usein tieteellistä skeptismiä. Siinä tärkeä osa on tunnistaa erilaiset argumentointivirheet ja virhepäätelmät. Nykyäänkin ihmiset vetoavat usein auktoriteettiin eli lääkärin on pakko olla oikeassa koska hän on lääkäri. Tämä on virhepäätelmä, sillä vaikka ihminen on lääkäri se ei todista että hän on oikeassa. Toinen esimerkki on että hukkumiskuolemat johtuvat jäätelön syönnistä, koska niiden lukumäärä korreloi jäätelön myynnin kanssa. Kuitenkin hukkumiskuolemat selittää kesä, koska silloin uidaan paljon.

J.V